Nuoriso ja puutarhatyöt: Mitä hyötyä yhdistää ne?

 

Jo 1700-luvun lopulla Saksassa puutarhanhoitoa suositeltiin kitkemään nuorisosta epäkohteliaisuus ja vandalismi. Puutarhatöiden ja nuorison yhdistäminen ei ole siis mikään uusi keksintö – puutarha on toiminut oppimisympäristönä yli 2000 vuoden ajan – ja sen hyödyistä on myös tieteellistä näyttöä. Tutkitusti jo pelkästään luonnonelementtien näkeminen kuvissa tai kasvien katselu ikkunasta lisää hyvinvointia, mutta mikään ei vedä vertoja oleskelulle vihreässä ympäristössä.

Viime aikoina on paljon puhuttu ympäristökasvatuksesta sekä lasten ja nuorten luontosuhteen vahvistamisen merkityksestä. Puutarha luo varsinkin ruokakasvatukseen loistavat puitteet; Missäpä muualla kuin puutarhassa tai maatilalla pääsisi konkreettisemmin näkemään, mistä ruoka tulee? Puutarhanhoidon on todettu lisäävän kasvisten syöntiä. Kun on itse kasvattanut kasviksen siemenestä ruokapöytään asti, myös arvostus ruokaa kohti kasvaa, ja moni oppiikin hyödyntämään kasvikset kokonaisuudessaan. Perunoita, tomaatteja ja muita koisokasveja lukuunottamatta käytännössä kaikkia sellaisten kasvien osia voi syödä, joista tavallisesti syödään vain jotakin osaa: juuresten naatit, kurpitsan kukat ja parsakaalin varret ovat hyviä esimerkkejä osista, jotka turhaan päätyvät biojätteeseen tai kompostiin.

Puutarhassa kaikki aistit pääsevät käyttöön. Elämykset toimivat asiaopetuksen tukena ja puutarha toimiikin mahtavana ilmiöoppimisen ympäristönä. Eikä puutarha rajoitu pelkästään luonnontieteen oppimisympäristöksi; myös monia muita tieteen- ja taiteenaloja voi oppia puutarhassa. Puutarha on lisäksi luonteva paikka osallistamiseen, koska sitä on helppo rakentaa ja muokata sen näköiseksi ja tuntuiseksi kuin haluaa.

Puutarhanhoito on hyvin toimintakeskeistä: työtehtävät ovat konkreettisia ja ne oppii parhaiten itse tekemällä. Puutarhatyöt sopivatkin sen vuoksi loistavasti ensimmäiseksi kesätyöpaikaksi. Puutarhatyöt opettavat kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, parantavat keskittymiskykyä ja itseluottamusta. Kaikki hyödyllisiä työelämätaitoja aikuiselämää varten. Kun ollaan tekemisissä ennalta-arvaamattoman luonnon kanssa, myös kyky sietää epävarmuutta ja epätäydellisyyttä kasvaa.

 

 

Puutarhassa lisääntyy niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin hyvinvointi. Puutarhatyöt ovat hyötyliikuntaa parhaimmillaan: raikkaassa ulkoilmassa lihaskunto kasvaa, motoriset taidot lisääntyvät ja verenpaine ja pulssi laskevat. Altistuminen maan mikrobeille parantaa vastustuskykyä. Puutarha on levollinen ympäristö, jossa stressi vähenee ja merkityksellisyyden tunteet lisääntyvät. Yhteistyötaidot parantuvat lähes huomaamatta vaikkapa tuulisella säällä harsoja taitellessa. Yhteisöllisyys lisääntyy ja sosiaaliset taidot paranevat, kun yhdessä ponnistellaan yhteistä päämäärää kohti. Puutarhatöissä kaikki ovat samalla viivalla: kielitaito, ikä tai tausta ei merkitse.

 

Kesätöiden lisäksi puutarha sopii myös kouluvierailukohteeksi, kesäleirien toimintaympäristöksi tai vaikkapa nuorisotalon retkikohteeksi.

Puutarhatöitä voi tehdä pienemmässäkin mittakaavassa kuin meillä täällä Kumpulan koulukasvitarhalla. Pienen puutarhapalstan rakentaminen ja hoito on suhteellisen helppoa eikä vaadi paljon resursseja, ja vielä vaivattomampaa on viljelylaatikon hoito tai vaikka kukkasipuleiden istuttaminen pihalle. Jos ei ole mahdollisuuksia toimia ulkona, voi sisälläkin viljellä: kasvattaa ikkunalaudalla yrttejä tai kylvää vaikka herneitä tai rairuohoa. Puutarhainnostus voi tarttua nuoriin retkellä läheiseen puistoon tai rakentamalla yhdessä hyönteishotellin. Puutarhatöiden ohjaajan ei tarvitse osata kaikkea valmiiksi, riittää kun on intoa ja rohkeutta tarttua toimeen nuorten kanssa – yhdessä tehden kokemus ja taidot karttuvat, ja kaupan päälle ohjaaja saa kaikki edellämainitut hyödyt myös itse.

 

 

Teksti: Outi Kankaanpää

Lisätietoa löytyy mm. puutarhakasvatus.fi-sivustolta ja hauskoja ideoita puutarhatoimintaan mm. Lanttu-blogista.